hihi

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Tunnemyrskyjä...

Ollaan oltu nyt reilu viikko uudessa kodissa. Saatiin tänään vihdoista viimein sänky makkariin ja päästään nukkumaan sinne ensi yöksi... Pois olohuoneen siskonpedistä.. Jei! :) Muuttolaatikoita on yhä purkamatta, mutta pikkuhiljaa kaikki tavarat alkavat löytää paikkansa. Olen ollut parina viime päivänä silti hyvin alamaissa vaikka periaatteessa kaikki pitäisi olla nyt enemmän, kuin mallillaan. Uusi koti laitettuna sellaiseksi, kuin halusimme... Uusi rauhallinen ympäristö... mutta parisuhde on jotenkin ihan hakoteilla... Taas. Läheisyyttä ei ole juurikaan ollut viime viikkojen aikana, joka selittyy stressillä, väsymyksellä jne. mutta se kumpuaa ehkä enemmän mieheni puolelta.. itse olen vain kiukkuinen. Kaipaisin hellittelyä.... halauksia... hemmottelua... myöskin maha kaipaisi hieman huomiota... mutta ei.... Olen vihjaillut syömään menemisestä jne. mutta mitään ei ole tapahtunut sen suhteen.... pienen breikin suhteen nyt, kun koti alkaa olla asuttavassa kunnossa.

Nooh jospa tämä tästä.... aika itkuherkkä olen nyt väsyneenä ollut myös.... yöllä heräilen pienenpieniinkin ääniin ja käyn vessassa ainakin pari kertaa. On alkanut myös pelottamaan se millaiseksi tämä elo tästä muuttuu vauvan tultua... Jos nyt jo ollaan näin hukassa. Tiedän, että porskutan itse päivät vain jotenkin läpi vauvasta ja esikoisesta huolehtien, sekä kodista. Ainakin ensi kuukaudet.... se pelottaa, kuinka jaksan. Pelottaa kuinka esikoinen oireilee vauvan tultua... kuinka aikani riittää myös hänelle tarpeeksi... Nyt on taas ollut sellaista, että lapsonen itkee perääni.... on tosi kiinni äitissä... Varmasti remontti ja muutto ottanut koville... rakas lapseni! <3

Masuvaava vaikuttaa tosi aktiiviselta tapaukselta! Nyt rv 31+2. Viime viikolla neuvolassa syke hakkasi välillä jopa 170, kun innostui niin potkuttelemaan dopleria. Tuntuu, että vauva pyörii vielä aikalailla. Potkuja ei navan yläpuolelle tunnu silti vieläkään.. Seuraillaan tilannetta mahdollisen perätilan takia (kun esikoinen niin oli) ja seurantaultraan pääsee sitten rv 35 jos epäilys silloin yhä. Supistuksia on tullut kuukauden verran välillä enempi ja välillä vähempi. Jonkinverran myös polttavia sykäyksiä reisiin. Lääkäri ens viikolla suppareiden takia. Toivottavasti paikat ei oo ruvennu aukeileen! Ollut kyllä tässä tota stressiä ihan tarpeeksi... o.O

Toivottavasti nämä pelonsekavat tuntemukset vaihtuisivat taas iloiseen odotukseen....

2 kommenttia: