hihi

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Mulla oli alusta asti semmonen fiilis, että tää syntyy jo heinäkuussa...

Ja niinhän siinä sitten kävi!! :) ..Ja kaikkihan alkoi maanantaisen äippäpolikäynnin jälkeen... Kiitos "helläkätisen" lekurin!

Maanantaina 16.7 alkoi illalla supistella ja supistuksia jatkui pitkin yötä.. Ne kuitenkin rauhottuivat, mutta tiistaina alkoi taas iltaa kohti tapahtua ja yö menikin sitten valvoessa. Supistuksia tuli ti-ke yönä tasaseen tahtiin 7-14 minuutin välein ja ne oli selkeesti voimakkaampia, kuin aiemmin kokemani supistukset. Limatulppa irtosi viiden aikaan keskiviikkoaamuna ja synnärille soitin 07.00. Käskivät ottamaan grammasen Panadolin ja olemaan kotona niin pitkään, että supistuksien väli on 5 minuuttia tai kipu niin kova, ettei pärjää kotona. No otin Panadolin ja eihän se mitään auttanut. Supistuksia tuli tasaseen tahtiin 10 minuutin välein. Mies jäi onneksi kotiin, kun olin yön valvonut.

Välillä supistusten väli kävi 6-7 minuutissa ja sitten taas harveni sinne 10 minuuttiin. Kivut alkoivat olla aika kovat, mutta sinnittelin. Puolenpäivän aikaan yritin nukkua ja sainkin nukuttua puolisen tuntia.. sen jälkeen supistukset hetkeksi harvenivat, kunnes alkoivat taas melkoisella rytinällä. Koko päivä meni aikalailla sängyssä sinnitellessä... Pesin päivän aikana 4 koneellista pyykkiä... vauvapyykkiä ja levittelin ympäri kämppää kuivumaan... Yritin iltapäivällä käydä suihkussa helpottamassa oloa, mutta ei se mitään auttanut... eikä toinen Panadolikaan. Pystyssä ei voinut supistuksen tullessa olla.. Sektiohaava tuntui olevan tulessa ja väsymys rupesi iltaa kohti todella painamaan kahden valvotun yön jälkeen.

Illalla piti jo varotella isovanhempia lähtövalmiuksiin jos sellainen yöllä tulisi... Esikoisen takia. Joskus kello 19 aikaan lorahti jotain pissalla käydessä ja sen jälkeen sai pikkuhousunsuojaa vaihtaa aika tiuhaan... Lapsivettä sieltä taisi valua pikkuhiljaa ulos... Enkä tajunnut soittaa synnärille uudestaan....
Nukahdin keskiviikkoiltana 23-24 jolloin oli supistustauko ja heräsin kipuun, joka oli taas hypännyt ihan uudelle levelille!! Supistusten väli oli heti 5 minuuttia... välillä 4... ja kipu TODELLA kova alamahassa sektiohaavan päällä... 01.00 tulivat isovanhemmat ja 01.30 oltiin jo sairaalassa.

Ensin tutkittiin oliko vuoto lapsivettä ja saivat muka negatiivisen tuloksen.... Mitään muutakaan vuoto ei oikein voinut olla. Käyrillä oltiin puoli tuntia ja vauvan syke oli todella korkea... Hieman liian korkea. Lääkäri tutki ja olin vain 1 cm auki!! Meinas itku päästä tuon kuullessani.... Supistukset olivat kovia ja minä ihan poikki.. Tulehdusarvot olivat jostain syystä koholla ja pääsin suoraan synnytyssaliin seurantaan ihan vauvan sykkeidenkin takia.

Ensin laitettiin tipasta hieman glukoosia, kun olin syönyt niin huonosti ja antibiotit mahdollisen tulehduksen takia myös suoraan suoneen suojaamaan vauvaa. Vettä en saanut juoda mahdollisen sektioriskin takia... Vauvan sykkeet, kun menivät ylös ja alas.
Kello 04 hoitaja koitti tainnuttaa mut nukkumaan hetkeksi... keräilemään voimia ja odottelemaan avautumista... Supistukset tulivat kokoajan aika tasaseen 5 minuutin välein. Pistos lihakseen ja pilleri suun kautta... ja tsiptsip, kun relaxantit iskivät mukavasti!.... Mies lähti tässä vaiheessa käväsemään kotona unilla... Mä olin ihan koomassa, mutta havahduin silti supistuksen tullessa. klo 06 mennessä olin pari kertaa pyytänyt hoitajankin paikalle, mutta hän ei suostunut antamaan vielä muuta kivunlievitystä.

06.30 soitin miehelle, että nyt kannattas tulla ja vikkelään takasin! Kipu alkoi olla sietämätöntä. Ihan kuin jokin piikikäs palava vanne olisi ollut lantiolla. Polttavaa kipua selässä, kyljissä ja alamahassa. Makoilin sängyssä, kun en voinut nousta ja sain ilokaasua. Siitäpä sitten menikin ihan tuubaan!! Huhhuh! Sen jälkeen muistikuvat alkavat olla hyvin hatarat. Mies on kuulemma tullut 07.30 aikaan ja silloin mulle oli annettu jo epiduraalikin. Vauvan sykkeet laskivat aina supistuksen tullessa 50-60 ja avautumista vauhditettiin oksitosiinilla! Vauvalle laitettiin myös anturi päähän sykkeitä seuraamaan ja ilmeisesti hapetusta..?

Muistan vain sen sietämättömän kivun, mutta kiitos ilokaasun en saanut silmiä edes auki... Kipua, kipua, kipua.... joku haarovälissä ronkkimassa ja taas kipua.... Muistan kuulleeni jossain välissä olevani 4cm auki.... ja sitten olinkin jo 9,5 cm auki! Sitten tuli karmea pissahätä!! Tuntuu, että lasken alleni, mutten voinut jatkuvan polton takia mennä vessaan... Joten kätilö joutui katetroimaan....

Kauhea paineen tunne alakerrassa vaan jatkui ja kätilö sanoi, että ala vaan heti ponnistaan, kun siltä tuntuu.... ja minähän aloin..... ja voi luoja mitä touhua!! Ponnistusvaihe ei kestänyt, kuin 22 minuuttia.... ja se onkin sitten ainoa jonka kunnolla muistan!... Viimesellä ponnistuksella piti hieman huutaa saatanaa ja sieltähän se vauva tuli kello 10.14! Hieman sinisenä ja parkua ei heti kuulunut..... mutta sitten vihdoin maailman ihanin ääni!! ja sain vauvan rinnalleni! Kyllä oli melkoisen voittajafiilis sillä hetkellä!! :)

Vauvalla oli syntyessään napanuora kaulan ympärillä..... Siinä selitys sykkeille... :( Onneks kaikki meni silti hyvin! Vaikkakin itseä jäi hieman harmittamaan oma sekavuus.... Olisi kiva muistaa enemmän noin ainutkertaisesta kokemuksesta! Väsymys teki myös oman tehtävänsä, eikä synnytys mennyt ihan niinkuin olin ajatellut. Mutta pääasia, että vauva voi hyvin ja on maailmassa!

Vauva syntyi Rv 36+6 ja painoa oli 3350g, sekä pituutta 50cm. Äitin oma hurmuripoika! <3




keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Supistus.....ja supistus.....ja supistus.

Eilen illalla joskus ysin aikaan alkoi tulla semmosia ihan uudenlaisia supistuksia. Vihlovia ja alamahaan. Niitä kesti puolilleöin ja sit oon nukahtanu pariks tunniks. Kahden aikaan yöllä alkoi tulla taas ja aloin katteleen niitä kellosta 02.30-10.00 ja niitähän tuli tuona aikana 7-14min välein. Limatulppa irtos joskus 05 aikaan ja tänäänkin on tullut verensekasta limaa pitkin päivää. Synnärille soitin aamulla seiskan aikaan ja käskivät ottamaan gramman Panadolia. Noh eihän se mitään auttanut. Joskus 10.30 nukahdin 20 minuutiks ja supparit alkoi hiipua... Nukuin vielä pari tuntia. Joskus klo 14 jälkeen alkoi ihanan kirpsakoita suppareita taas tulla ja niitä on tullutkin nyt useamman tunnin.. Välillä väli on vain 5 min... välillä 10 min. Otin Panadolia taas gramman tossa joskus 17 aikaan, mut eihän se mitään auta.. Kuuma suihkukaan ei oloa paljoa jeesiny. Nyt tässä sitten vaan kärvistellään ja odotellaan. Maha on tyhjentynyt viimeisen vuorokauden aikana moneen kertaan... On hieman heikkopeikko oksetus, mutta oikeen mikään ei maistu. Ei näitä suppareita ihan huvikseen ottas ens yötäkin taas vastaan.... Jospa päästäs synnärille.. Vaavi vain on vielä aika pieni, mut kuulemma mitään kortisonipiikkejä ei tartte, että ihan ois valmis tulemaan.... nyt Rv 36+5.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Äippäpoli 36+3.

Eilen oli käynti äitiyspoliklinikalla synnytyksen suunnittelussa. Ensin oltiin vartti käyrillä ja ne oli ok. Paineet ok ja pissa puhdas vaikka viime viikolla neuvolassa leukkarit olivat taas yhellä plussalla. Kätilö kyseli ummet ja lammet ja sitten oli lääkäri. Lekuri ultrasi, mutten nähnyt edes monitoriin... :( Vauvan painoarvio on tällähetkellä 2900g ja kasvu menee keskikäyrällä... Virtaukset oli ok ja lapsivettä hyvin eli istukka toimii niinkuin pitääkin. Vauvan pää oli alhaalla, mut ei vielä kiinnittynyt eli mahdollisuus kääntymiselle vielä on.. Hyvinvoivanoloinen oli kuulemma tyyppi tuolla masussa. Mun lantio hyväntuntuinen ja olin sormelle auki... Mitään estettä alatiesynnytykselle ei ainakaan tällähetkellä ole!! Huijui nyt rupes jänskättään!! Lekuri vielä sanoi, että hyvin todennäköisesti vauva syntyy ennen laskettua-aikaa....! Jaiks!

Lääkäri oli tosi kovakourainen tutkiessaan ja mua supistelikin eilen iltapäivästä iltaan useemman kerran tunnissa. Paniikilla pesin vauvan vaatteita ja keittelin pari tuttia+tuttipulloa valmiiksi. Supistukset rauhottuivat onneksi yön aikana... En mää nyt ihan vielä haluais sinne synnärille lähteä... vaikka toisaalta pääsis näistä oloista ja tukaluudesta!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Lääkärineuvola... Rv 35+4.

Elikkäs tänään oli sitten neljäs lääkärineuvola ja samalla toivottavasti viimeinen. Ensi maanantaina on vielä polikäynti. Pissassa oli taas leukkareita, mutta lääkäri ei asiaan kommentoinut mitään. Paino oli laskenut 100g!! Jee!! Eli ei ainakaan ollut noussut entisestään, kun viimeksi järkytyin tosissani kauheasta painonnoususta! Vielä on pari kiloa siihen minkä yli painon ei todellakaan tarvitse enää mennä!! Paineet oli ok. Lääkäri otti streptokokki näytteen... Täällä missä asun se otetaan kaikilta. Ihan hyvä juttu niin.

Vaavin asento meinasi alkuunsa hämmentää lekuria ja ensin arvioi tyypin olevan perätilassa sydänäänienkin perusteella (jotka nyt olivat ihan normaalit 140-150) ... Sisäkautta tunnusteltaessa kuulemma pää olikin alhaalla!! Ei voi peppu olla kuulemma niin kova... Hieman silti itse epäilen yhä.. ja tyyppi tuntuu möngertävän tuolla vielä aika paljon! Saapa nähä missä asennossa hengailee maanantaina... Paikat olivat vielä kiinni... ja kaikki ok.

Viikonloppuna olisi juhliin meno.... Juhlavaatepakkoa ei ole, mutta olon pitäisi olla mukava, että jaksaa koko päivän olla siellä... Vaateongelma on suuri ja stressiäkin jo pukkaa!! Toivottavasti siellä on huomioitu alkoholittomia juomiakin..... Ei viittis millään mehukatilla vetää koko juhlia. o.O

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Rv 34+4.

Musta on tullut kiukkuinen ja turhautunut akka! Ainakin viime päivinä ei mikään ole oikein sujunut tai tuntunut hyvältä. Esikoinenkin kiukuttelee ja se varmaan johtuu osittain mun kiukuttelusta ja yhteenotoista puoliskon kanssa. TURHAUTTAA! Toisaalta haluais kaivautua mahan kanssa jonnekin pesään ja olla siellä vaan ja hypistellä pikkuruisia vauvanvaatteita, herkutella ja lueskella lehtiä kuunnellen mukavaa musaa.. sellaista musaa, josta itse pidän ilman mitään kommentteja siitä kuinka melankolista se on! Toisaalta taas haluais tehdä kaikkea kivaa perheen kanssa... Koittaa hemmotella esikoista vielä, kun se on mahdollista ja vain hän saisi kaiken huomion... Mutta puoliskolla loppui lomat ja tekee nyt vaavin syntymään asti pitkää päivää, sekä viikonloppuja. Pitää yrittää toteuttaa tuo esikoisen hemmottelu ihan kotona ja kotiympäristössä. Ehkä esikoinen aavistaa, että kohta se vauva tulee... ja menee vielä kaikenlisäksi isin ja äidin huoneeseen nukkumaan.. Hän, kun tulee joka ikinen yö jossain vaiheessa viereen nukkumaan omasta huoneestaan.

Välillä pelottaa.... välillä jopa kaduttaa.. Onko musta tähän? Kuinka mun aika riittää kahdelle lapselle niin ettei kumpikaan kärsi? ..Esikoinen on ollut aina TODELLA paljon mun perään ja siksi huolettaa tosi paljon, että kuinka järkyttyy ja reagoi vauvan tuloon. Vai käykö siinä niin ettei enää sitten haluakkaan olla äitin lähellä...? Esikoisen synnyttyä sain tehdä kaiken yksin... Puolisko katosi omiin menoihinsa ja valvoin, sekä syötin... hoidin kodin jne. Yksin. Olin todella väsynyt ja itkuinen. Sekin pelottaa ajatuksena jos taas menee tilanne yhtä pahaksi... Kuinka mä sitten jaksan...?

Viime torstaina oli neuvola ja kaikki oli ihan ok. Verenpaineet on tosi korkeet mun normi paineisiin verrattuna, mut menevät normaalin rajoissa silti. Terkka meni ihan hämilleen, kun ei osannut sanoa mitenkäpäin vaavi masussa on. Ainakaan pää ei ole laskeutunut.... Eikä osannut tarkasti sanoa ees missä pää on! Korttiin tuli ? ja arvioi tyypin hengailevan poikittain. Parin viikon päästä on aika äippäpolille synnytyksen suunnitteluun. On kyllä ihana päästä vielä ultraan! Toivottavasti siellä ei tule mitään huonoja uutisia, kun joudun menemään sinne yksin... :( Ens viikolla on taasen lääkärineuvola ja verikokeet pitää käydä otattaan viimesiä vasta-ainearvoja varten. Että semmosta tilitystä tänään.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Puhinaa.

Alkaa pikkuhiljaa iskeä pienoinen paniikki sen suhteen, että vauvalle ei ole laitettuna mitään valmiiksi. Pinnasänky on kasattu, mutta se on täynnä muuttolaatikoita sisältäen kaikkea muuta, kuin vauvajuttuja. Vaunut on pesemättä.. Vauvanvaatteet on pesemättä.. Kaikki ihan vaiheessa ja päivittäin supistelee enkä ole tällähetkellä edes lähimaillakaan kotiani. Odotan kovasti synnytystapa-arviota ja ilmeisesti siinä myös ultrataan? Ihana olisi nähdä vaavi ja se, että hänellä on kaikki hyvin, kun eilen oli taas niiiiin kovin kovin levoton! Poltteita on tullut taas päivittäin reisiin... Tuntuvat hyvin ikäviltä. Esikoiselle pukkasi taas flunssa päälle! Pakko johtua jo stressistä tai jostain, kun justiinsa oli muuton aikaan flunssassa kuun vaihteessa. Oman äidin kanssa tuli otettua kivasti yhteen ja nyt ollaan mykkäkoulua... Äh, haluaisin olla mielummin uudessa kodissamme pesemässä vauvajuttuja ja laittamassa niitä paikoilleen.... Ärsyttää tämä toisten nurkissa kököttäminen!! .....mutta itsepähän tulin.... Olisi pitänyt vain sinnitellä esikoisen kanssa kaksin kotosalla nämä vajaat pari viikkoa mitkä mies on toisaalla.


torstai 14. kesäkuuta 2012

Korkea syke...

Tänään oli lääkärineuvola viimeisen kuukauden kiusanneiden supistuksien takia. Kaikki oli alakerrassa ok, eikä pissassakaan ollut enää onneksi yhtään leukkareita. Verenpaineet olivat hieman koholla, mutta se saattoi johtua ihan aamukahvista. Masuvaava oli hyvin aktiivinen tutkimuksen ajan ja syke porhalsi välillä jopa 180! Lääkäri kuunteli ja kuunteli ja vielä uudelleen... ja vauvan syke hakkasi 150-180 välillä. Lekuri laittoi minut käytävään odottelemaan ja aikoi soitella äippäpolille. Jonkinajan päästä menin takaisin huoneeseen ja syke kuunneltiin vielä uudelleen. Vauvan aamujumppa oli rauhoittunut istumisen aikana ja niin onneksi sykekin!! Syke oli ihan normaali 145-150. Lääkäri soitteli vielä polille ja siellä oltiin sitä mieltä, että vauvalla pitäisi olla kaikki hyvin, kun syke kerran normalisoitui.... Joten käyntiä polille ei tarvinnut.. Lähetteen sain synnytystapa-arvioon. Vauvan syke oli korkea myös viime viikkoisella neuvolakäynnillä.... Toivottavasti nyt oikeastikin masuvaavilla on kaikki hyvin... Kyllähän tuollainen pistää hieman mietityttämään vaikka tosi aktiiviselta vauva tuntuukin ja voimakkaalta! Raivotarjonnassa on kuulemma... Saas nähä pysyykö niin loppuun asti. Aikas jännittävää jos pääsen synnyttämään tämän ihan oikeasti..huih!

Huomenna reiluksi viikoksi reissuun... Toivottavasti supistelut eivät kiusaa automatkalla.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Tunnemyrskyjä...

Ollaan oltu nyt reilu viikko uudessa kodissa. Saatiin tänään vihdoista viimein sänky makkariin ja päästään nukkumaan sinne ensi yöksi... Pois olohuoneen siskonpedistä.. Jei! :) Muuttolaatikoita on yhä purkamatta, mutta pikkuhiljaa kaikki tavarat alkavat löytää paikkansa. Olen ollut parina viime päivänä silti hyvin alamaissa vaikka periaatteessa kaikki pitäisi olla nyt enemmän, kuin mallillaan. Uusi koti laitettuna sellaiseksi, kuin halusimme... Uusi rauhallinen ympäristö... mutta parisuhde on jotenkin ihan hakoteilla... Taas. Läheisyyttä ei ole juurikaan ollut viime viikkojen aikana, joka selittyy stressillä, väsymyksellä jne. mutta se kumpuaa ehkä enemmän mieheni puolelta.. itse olen vain kiukkuinen. Kaipaisin hellittelyä.... halauksia... hemmottelua... myöskin maha kaipaisi hieman huomiota... mutta ei.... Olen vihjaillut syömään menemisestä jne. mutta mitään ei ole tapahtunut sen suhteen.... pienen breikin suhteen nyt, kun koti alkaa olla asuttavassa kunnossa.

Nooh jospa tämä tästä.... aika itkuherkkä olen nyt väsyneenä ollut myös.... yöllä heräilen pienenpieniinkin ääniin ja käyn vessassa ainakin pari kertaa. On alkanut myös pelottamaan se millaiseksi tämä elo tästä muuttuu vauvan tultua... Jos nyt jo ollaan näin hukassa. Tiedän, että porskutan itse päivät vain jotenkin läpi vauvasta ja esikoisesta huolehtien, sekä kodista. Ainakin ensi kuukaudet.... se pelottaa, kuinka jaksan. Pelottaa kuinka esikoinen oireilee vauvan tultua... kuinka aikani riittää myös hänelle tarpeeksi... Nyt on taas ollut sellaista, että lapsonen itkee perääni.... on tosi kiinni äitissä... Varmasti remontti ja muutto ottanut koville... rakas lapseni! <3

Masuvaava vaikuttaa tosi aktiiviselta tapaukselta! Nyt rv 31+2. Viime viikolla neuvolassa syke hakkasi välillä jopa 170, kun innostui niin potkuttelemaan dopleria. Tuntuu, että vauva pyörii vielä aikalailla. Potkuja ei navan yläpuolelle tunnu silti vieläkään.. Seuraillaan tilannetta mahdollisen perätilan takia (kun esikoinen niin oli) ja seurantaultraan pääsee sitten rv 35 jos epäilys silloin yhä. Supistuksia on tullut kuukauden verran välillä enempi ja välillä vähempi. Jonkinverran myös polttavia sykäyksiä reisiin. Lääkäri ens viikolla suppareiden takia. Toivottavasti paikat ei oo ruvennu aukeileen! Ollut kyllä tässä tota stressiä ihan tarpeeksi... o.O

Toivottavasti nämä pelonsekavat tuntemukset vaihtuisivat taas iloiseen odotukseen....

perjantai 18. toukokuuta 2012

Lääkärineuvola..stressiä ja supistuksia.

Tänään oli aamulla neuvola. Ensin hoitaja otti paineet, jotka olivat hieman koholla (138/70)... Pissassa oli leukkarit 3 plussalla ja hb oli huimat 147! Aika hyvä hembba kasvissyöjälle... :) Maanantaina pitää kiikuttaa pissanäyte labraan. Kovin oli hoitaja kiireinen harjottelijansa kanssa eikä kysellyt edes kuulumisia. Lääkäri oli myös hieman sen oloinen ettei tajunnut oikeen mistään mitään... :/ Masuasukki on mitä luultavimmin poikittain, niinkuin olen liikkeiden perusteella päätellytkin. Hieman oli paikat pehmentyneet, mutta kohdunsuu kiinni. Eilen ja tänään on tullut aika paljon supistuksia, mutta ne eivät ole kipeitä... lähinnä ärsyttäviä! Pitäisi levätä.... Remonttipuuhissa on väkeä ja minä kökötän kotona lapsosen kanssa... Ois kiva päästä tekemäänkin jotain sinne! :/ Stressaa... plääh. Seuraava neuvola onkin sitten uudella paikkakunnalla ja kannattaa kuulemma ottaa se jo parin viikon päähän supistelujen takia. Olen aikalailla varma, että tämäkin vauva lötköttelee poikittain siihen asti kunnes jämähtää pyllyedellä... Ja jostain syystä myös on ollut pitkään tunne ettemme pääse elokuulle asti syntymän suhteen.... Tänään rv tasan 28.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Remonttipuuhia ja yksi murtunut solisluu..

Vappu meni stressatessa kaikesta tulevasta... eli remontista. Lapsonen taisi vilustua vappuna ja sairasti kolmannen flunssan kuukauden sisään. :( Remontti onneksi etenee ja vanha keittiö on kokonaan purettu. Vessa on saanut myös uuden värin ja kohta myös uudet kalusteet. Anoppi on hoitanut siivouspuolta ja voi luoja, kuinka paskanen kämppä oikeasti olikaan!! Jokainen pinta on jonkinmoisen tahman peitossa... Kaapit,lattiat,patterit jne. Entinen asukas ei ollut viitsinyt edes jääkaappia pestä ja onneksi keittiö meni muutenkin kokonaan uusiksi!! Olihan se kyllä karmeassa kunnossa! Paneeleja on revitty seinistä ja tapetteja. Pojan huoneen tapetti meinaa hieman tuottaa tuskaa, mutta jospa se saataisiin irroitettua. Nyt kämpillä uurastaa parkettimies ja hionta&lakkaus oli todella paikallaan!! Haaveilemamme tumma sävytys jäi toteuttamatta, kun ei oikein budjetti antanut enää myöten. Ensi viikolla tulee vanhempani tapetointiapuihin ja aikas hienot tapetit on tulossakin joka huoneeseen! :) Ensi viikolla tulevat myös uudet kodinkoneet, sekä keittiö. Siinäpä puuhaa sitten seuraavallekin viikolle. Jossain vaiheessa pitäisi aloittaa myös pakkailu... Tästä vanhasta asunnosta pitää olla 1.6 viimeistään pois. No, mutta se remonttihommista... Heti alkoi hieman helpottaan, kun hommat rupesivat rullaamaan ja vaikka kämppä on kuin pommin jäljiltä on mieli siltikin toiveikas sen suhteen, että siitä saadaan vielä nätti koti meille ennen vauvan tuloa.

Sitten siihen murtuneeseen solisluuhun... Uhri en ole minä vaan lapsiparkani! :(  Eilen illalla iltapesun jälkeen käskin lapsosen olkkariin pukemaan yökkäreitä ja jäin itse vielä vessaan. Kuului kova tömähdys ja itkua. Lapsi oli kuulemma kiivennyt kissojen perässä sohvalle ja tipahtanut.. Ja ilmeisestikin suoraan oikean olkapäänsä päälle! Tunnustelin heti luut ja kokeilin, että käsi liikkuu. Ylöspäin kääntäessä tuli heti itku ja laitoin käteen harsosta kantositeen. Mies oli töissä ja yritin saada häntä kotiin arvioimaan tilannetta, mutta hän ei päässyt millään tulemaan. Lapsi rauhottui ja sain hänet käsi tuettuna nukkumaan. Yöllä piti antaa myös särkylääkettä, kun käteen kuulemma sattui. Aamulla menimme heti lääkäriin ja jouduimme menemään vielä parin tunnin päästä uusiksi, kun röntgen aukesi vasta 12.00. Itse en voinut masukin kanssa mennä röntgeniin mukaan, mutta onneks mies oli mukana ja kävi siellä lapsosen kanssa. Murtuma. Luut olivat vielä pikkuisen kiinni toisesta reunasta, joten niiden pitäisi luutua hyvin kiinni. Nyt pitäisi pitää 2 viikkoa harsoa tukemassa kättä ja sen jälkeen kontrolliin... Mitään muuta kädelle ei voi tehdä. Lapsi sai myös reseptillä kipulääkettä, joka tuntuu auttavan jonkinverran. Sain lääkäriltä kehuja oikeaoppisesti sidotusta kantositeestä! :)

Voi minun rakas pieni lapseni! Niin reipas hän oli, että äitiä ihan sydämestä riipaisi! <3 ...Nyt yritetään ottaa hieman rauhallisemmin ainakin viikko... Mikä on helpommin sanottu, kuin tehty vilkkaan 3-vuotiaan kanssa.... mutta tänään ainakin on piirretyt uponneet ja sohvamakoilu onnistunut. Rassu pieni varmaan ollut tänään tosi kipeä ja väsynyt! :(

Masukin kanssa kaikki ok. Maha on kasvanut paljon, eikä takit mahdu enää päälle. Onneksi omistan kasan huppareita... Niillä siis mennään nyt, kun on vielä vähän viileämpää. Hikoiluttaa hyvin helposti ja olo on aika pökkelöinen... Nivuskipua välillä ja vauva on ollut pari päivää taas semmoisessa asennossa, että saan rampata koko ajan pissalla. Kävin viime perjantaina verikokeissa, joissa tarkistellaan mahdollisia vasta-aineita... Lääkärineuvola olisi 18 pvä. Nyt rv 26+5... Ihan kohta ollaan jo rv 30... Huh huh! Ehkä ensi kuussa kerkeää jo hieman enemmän keskittymään tulevaan vauvaan... Nyt pyörii ihan liikaa kaikkea muutakin mielessä.


sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Loma... ja paluu arkeen.

Oltiin lapsosen kanssa reilu viikko vanhempieni luona pohjosessa ja ai, että kun teki lepo hyvää!! Aloin olla aika stressaantunut jo kaikesta remonttisuunnitelmista jne. Sain jonkinverran myös supisteluja ja olo oli välillä tosi tukalakin. Vanhempieni luona sain nukuttua joka yö niin hyvin etten herännyt edes vessaan.

Viime yö menikin sitten heti valvoessa kotona... Kiitos kissojemme ja mieheni kuorsauksen! :/ Tänään saamme avaimet uuteen kotiimme ja lapsosemme pääsee käymään siellä ensimmäistä kertaa ja kuulee samalla tulevasta suuresta muutoksesta! Lapsi on asunut tässä vanhassa kodissamme koko ikänsä, joten alkuun voi olla hieman hankalaa sopeutua uuteen kotiin. Rempan pitäisi tapahtua toukokuun aikana ja 1.6 meidän pitäisi olla uudessa kodissa viimeistään! ....Tiukaksi menee.... Jokaiseen huoneeseen uudet pinnat... uusi keittiö... mahdollisesti parketin hionta+sävytys... vessa uusiksi... jne. Ja siihen päälle vielä miehen 3-vuorotyö..... Huh! Tänään olisi vappu, mutta voisin vain makoilla illan sohvalla miehen kainalossa...

Ulkona on ihan kesäistä, eikä lunta ole kuin pikkuriikkinen hiekansekainen kasa pihallamme! Pohjoisessa lumet sulivat aikalailla viikon sisällä... sinne mennessä oli järkytys suuri, kun leikkipuistossa upposi hankeen vielä pohjetta myöten! ... Ilmapalloja....saippuakuplia ja serpentiiniä... Eiköhän tämä päivä mene vaikka päällä seisten ja ensi yönä haluan kyllä nukkua kunnolla... Nukkukoon mies vaikka kissojen kanssa sohvalla! :D

Mukavaa vappua! <3      .......niin ja rv 25+3.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Neuvolakäynti...

Kävin tiistaiaamuna neuvolassa... Pissa oli puhdas, painoa tullut ihan riittämiin, mutta omaksi suureksi yllätyksekseni painoni on vain 0,5kg enemmän, kuin esikoista odottaessa samoilla viikoilla!! Eli en ole niin valtava, kuin luulen olevani! :D Ensimmäisestä neuvolakäynnistä on paino noussut nyt 5,5kg. Neuvolakäynti oli siis rv 22+4. Paineet olivat hyvät ja huomasinpa niiden suhteenkin sellaisen jutun, että esikoisen aikaan paineet ovat olleet korkeempia koko raskausajan... Esikoista odotellessa ihan loppuvaiheessa viimeisellä äippäpolikäynnillä tulikin eteen raskausmyrkytysepäily korkeiden paineiden takia.... Jospa nyt ei tulisi mitään sellaista ja päästäisiin ihan normimenetelmin loppuun asti ja saisin synnyttää tämän pikkuisen ihan normaalisti ilman leikkauspöytää!! Vaikka leikkauspöydälle joutuminenhan esikoisen aikaan johtui perätilasta ja lapsiveden vähyydestä... Jospa nyt ei tulisi noin paljon mutkia matkaan. Hb oli 133 eli ihan ok sekin. Sf-mitta 19,5cm ja vain 0,5cm enemmän, kuin ensimmäistä odotellessa! :) Olen aika mahakas omasta mielestäni ja olo on välillä tosi kömpelö ja tukalakin tämän mahan kanssa.... Mutta silti yritän nauttia jokaisesta päivästä! <3 Eilen jäi taas tanssitunti väliin, sillä jo kolme viikkoa kiusanneet nivuskivut eivät ole hellittäneet. Aamulla kipua ei ole, mutta heti ulkoilun ja liikkumisen jälkeen ne palaavat joka ikinen päivä ja kiusaavatkin sitten aina iltaan asti. Kipu ei ole kova, mutta hyvin inhottava ja vaikeuttaa kävelyä... :/ Masukki tuntuu olevan hyvin aktiivinen tapaus! Jospa olisi masun ulkpuolella sitten rauhallinen..... (toiveajattelua!) :D ....Esikoinen on aika vilkas tapaus meinaan.. :) Sydänäänien kuuntelu meinasi olla haasteellista, kun toisella oli niin kauhea jytä päällä ja potkiskeli dopleria. Syke saatiin kuitenkin metsästettyä ja oli 150. Sykkeetkin ovat olleet tällä tulokkaalla korkeammat, kuin esikoisella.

Ens viikolla hypätään esikoisen kanssa junaan ja matkustetaan reiluksi viikoksi vanhemmilleni ja odotan todella näkeväni ystäviäni, joita olen nähnyt viimeksi syksyllä!! <3 Reissun jälkeen alkaakin remontointi uudessa kodissamme! Tänään olisi tarkoitus lähteä katselemaan keittiöitä ja mahdollisesti myös tapetteja! :) On niin paljon ajateltavaa remontin suhteen, että eilen sain jo pikkuisen stressikohtauksen..... Pitää koittaa hillitä itsensä, kun olen ollut jopa normaalia tasaisempi nyt raskausaikana.... Normaalisti olen aika kauhea stressierkki... :/ ...Ehkä tämä mielen tasapaino on vaikuttanut myös paineisiin tässä raskaudessa. :)

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Talokaupat...

Tapahtuvat tänään ja meistä tulee rivarihuoneiston omistajia! Sormet syyhyten odotan, että pääsemme remppaamaan asuntoa, joka tapahtuu toukokuussa ja samaisena kuukautena pitäisi muuttaakin... mutta se meneekin sitten loppukuulle. Asunnon sijainti ratkaisi ostopäätöksemme. Hieman se on pieni verrattaen siihen mitä haimme, mutta varmastikkin ihan tarpeeksi tilava muutamaksi vuodeksi.. (niinkuin tarkoitus siinä on olla).

Nyt olis rv 21+5 ja parina viimepäivänä on nivusissa ollut tympeää vihlontaa. Ihan niinkuin tämä enteilisi liitoskipujen alkamista.... Toivottavasti ei ihan vielä!! Esikoista odottaessa kärsin aika pahoista liitoskivuista. Jalka ei noussut ja aamulla ei meinannut päästä sängystä ylös. Yöt piti nukkua tukivyön kanssa tyyny haarovälissä... Toivon todella, että niin ei nyt kävisi sillä se estää ihan liikaa liikkumista lapsemme kanssa!! :( Mulla meinaa mennä anopin kanssa taas hermo... ja hermo meni hänen kanssaan myös esikoista odottaessa. Harmittaa vaan kovin jos nyt käy samoin sillä se vaikuttaa myös vauvan synnyttyä, enkä mieluusti mene vauvan kanssa sinne kylään. Pienet asiat ja kommentit ärsyttävät niin paljon, että niistä tulee kohta isompia ongelmia.

Saapa nähä tyssääkö tanssiharrastukseni nyt tähän. Vielä olisi 3 kertaa jäljellä ennen kurssin päättymistä. Viime viikolla jäi jo tunti välistä väsymyksen takia... Tänään en myöskään kerkeä nukkumaan päikkäreitä talokauppojen takia ja nivuset eivät tuntu kovinkaan miellyttäviltä. Äh, miks nyt vastustaa taas niin moni asia?!

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Rakenneultra..

Aamulla oli vihdoinkin kauan odotettu rakenneultra ja kaikki oli oikein mallikkaasti! <3 Kaikki elimet olivat oikeilla paikoilla. Sydän löi hienosti ja virtaukset menivät oikeeseen suuntaan. Nähtiin pikkuisen profiili ja jopa kasvon piirteitäkin hieman! Sormien heiluttelu oli liikuttavan suloista! :) Pikkuisen piiperon paino oli 357g ja kuulemma juuri niin pitäisi ollakin! :) Viikot pysyvät samoina ja nyt on siis rv 20+4. Tyyppi oli ainakin vielä raivotarjonnassa!! Jospa nyt pysyisikin siinä asennossa myös raskauden loppuvaiheella, eikä menisi perätilaan niinkuin esikoisen kanssa kävi. Istukka on takaseinämässä ja sen verran korkealla kohdunsuulta ettei vaaraa alaspäin valumiselle ole.  Pikkuista sormien venyttelijää ja potkuttelijaa olisi voinut katsella piiitkään... Ihana kertakaikkiaan oli hän! <3 ......ja saimmepa sukupuolenkin selville.... Pikkuinen pojanpiiperöhän se siellä äitiä muksutteli! <3 Äijävalta siis vain kasvaa tässä huushollissa!... :D

torstai 22. maaliskuuta 2012

Puoliväli! :)

Puolessavälissä ollaan eli nyt on tasan rv 20!! :) Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti ja tyyppi muksuttelee päivittäin jo useamman kerran. Kahvi ja imuri saa pikku asukin hereille samantien! :) Nythän sikiö kuulee jo kohtuun. Ensi viikon tiistaina on vihdoinkin rakenneultra! Olen jo antanut ajatusta sillekin, että entä jos kaikki ei olekaan hyvin... No ainakin sikiö liikkuu... Se on plussaa!

Kevät tulee rytisten ja pihassani jäköttää jo 10cm tulppaaninalut! Myyrät eivät siis vieneet talven aikana kaikkia sipuleita, niinkuin kävi edellisenä vuonna! :D Käyn kerran viikossa tanssitunneilla ja viime tunnilla puhti oli jotenkin ihan uudella tapaa poissa... ja minua hikoilutti, sekä hengästytti paljon enemmän, kuin normaalisti! Tanssitunnit jatkuvat huhtikuun loppuun asti... Harmittaa jos ne menee omalta osalta ihan laiskoiksi. :/

Esikoisemme ei vielä tiedä tulevasta vauvasta. Kovasti ihmettelee äidin kasvavaa masua, mutta on keksinyt itse sille syyksi sen, että äiti on syönyt liikaa ja katselee myös isin massua! ;D Tiistaina kerrotaan tulevasta vauvasta, kunhan vain rakenneultrassa on kaikki hyvin! Jotenkin en ole uskaltanut kertoa vielä, kun olen hieman pelännyt sitä, että jos tämä meneekin jostain syystä kesken...

Talokuume jyllää yhä ja kävimme myös katsomassa budjettiimme hieman liian korkeita asuntoja... Ei ehkä olisi pitänyt sillä olivathan ne sitten hieman eri luokkaa, kuin nuo mitä olemme tähän asti katsoneet. Eilen huomasimme ihan varteenotettavan vaihtoehdon, joka on hieman pieni, mutta jonka sijainti on aivan loistava ja kaikki palvelut neuvolasta lähtien vieressä!! Nyt koitetaan päästä katsomaan sitä mahdollisimman pian! Olisi mukava päästä kesäksi uuteen kotiin...... vaikka tulppaanini kerrankin näyttävätkin kasvavan hyvin! :D

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Hihii!

Eilen illalla nukkumaan mennessä tuntui ihka eka potkaisu käteen asti!! Kauhia muksuttelu ollut masussa tänäänkin jo moneen kertaan... <3 
Ensimmäinen  massukuva,  rv 19+3. :)

lauantai 17. maaliskuuta 2012

19+1

Niin se aika vaan juoksee ja ollaan jo 20 raskausviikolla!! o.O
Pikkuinen muksuttelija alkaa olla 20cm mittainen ja jonkinlaista liikehdintää tuntuu masussa päivittäin. Välillä vähempi ja välillä enempi. Tänään tuntui aamulla ettei kroppa käynnisty millään... puolen tunnin torkut saivat aikaan ihmeitä ja nyt olo on vähän pirteämpi. Ulkona vallitseva harmaus vaikuttaa varmasti myöskin tämänhetkiseen olotilaan. Eilen olin myös aika väsynyt.. kun taas torstaina tein kevätsiivousta ja huhkin koko päivän... Vissiin vähän nyt sitten verottaa! :D Ulkona ei meinaa viihtyä, kun siellä on niin järkyttävän liukasta! Itsesuojeluvaistot tällähetkellä aika korkeissa lukemissa! ....mutta lapsosen takia pihalla on toki päivittäin käytävä.

Käytiin eilen katsomassa yhtä taloa 3 kerran ja nyt jahkataan sitten mahdollista tarjoussummaa ja jopa myös sitä, että pitäisikö kyseinen kohde unohtaa ihan suosiolla, sillä on ollut kaupan jo useamman kuukauden ja meidänkään ei olisi tarkoitus asua siinä lopunikäämme... Huushollin jälleenmyynti voisi siis tuottaa ongelmia myös meille vaikka, joku siinä kovin paljon meitä miellyttääkin! Onneksi on aikaa miettiä rauhassa ainakin tämä viikonloppu sillä kukaan ei ole tehnyt kyseisestä kohteesta tarjousta, eikä viikonloppuna ole näyttöä.

Joku pikku breikki vois tehdä hyvää nyt..

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Rauha...

Vallitsee taas meidän perheessä! :) ....Ainakin hetkellisesti.. :D

Ihana auringonpaiste ulkona... Aamuni alkaa kahvilla ja erilaisilla suklaanameilla.. Namsk!
Parin tunnin päästä olisi yhden aika mielenkiintoisen omakotitalon näyttö.Toivottavasti kuvat eivät ole taas valehdelleet ja edessä on karmea pommi! Ollaan nyt taloja ja huoneistoja kierrellessä huomattu, että netissä
oleviin kuviin ei kannata luottaa sitten yhtään!! Eikä teksteihin! "Tässä heti valmis koti pienellä pintaremontilla" ja sitten vastassa on semmoinen pommi, johon pitäisi laittaa ihan kaikki pinnat uusiksi katosta lattiaan ja kylppäriin tai keittiöön. Huh! Hieman enempi lainaa olisi ollut ihan jees niin mahdollisuudet olisivat hieman kasvaneet, mutta minä en ole töissä niin on tyydyttävä siihen mitä saatiin. Yhtä asuntoa ollaan käyty katsomassa pariin kertaan ja se on kyllä ihana!!

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Aikamoinen yö...

Yritin illalla saada miestä kiinni tekstiviestillä.... turhaan.

Kello 01.00 soi ovikello... Se soi monta kertaa ja onneksi meillä on ovisilmä, josta näin ambulanssimiehen!!
Sydän hyppäsi kurkkuun! Noh arjen sankarini.... mieheni oli hieman kaatuillut baarin edessä ja oli ambulanssissa. Kuulemma hän ei halunnut ensiapuun ja toinen vaihtoehto olisi ollut putka. Otin hänet kotiin. Mies huusi ja räyhäsi minulle ja lapsemmekin heräsi. En saanut koskea enkä auttaa ja humalatila oli niin vahva, että kaikki tavarat vaan lentelivät miehen rymytessä. Menin makkariin pojan kanssa ja taas rymähti. Noh mies sammui saunan eteiseen ja jätin hänet sinne kissanhiekkalaatikon kera nukkumaan. Laatikon sisältö oli lattialla. Heräilin koko yön 15 min välein kuuntelemaan hajoaako jotain... pulssi onneksi rauhottui jossain vaiheessa sillä mua oikeasti pelotti, että saan keskenmenon!! ...tai että tavaraa hajoaa lisää ja tulee kenties lasinsirpaleita, joissa kissat rikkovat tassunsa. Rymyämistä ei enää onneksi kuulunut ja mies oli siirtynyt aamuyöstä sohvalle...

Kylläpäs on kuulkaas nolo mies nukkumassa makkarissa nyt! Ja varmasti on vielä nolompi, kunhan herää vieläkin selvempänä! Myönsi tehneensä pahan ylilyönnin!!....Onneksi lapsonen ei vaikuta olevan peloissaan ja juttelikin tuossa jo isänsä kanssa isin "pikku" ruhjeista naamassa!

Mahaa ei kivistä ja olo on hurjaa väsymystä lukuunottamatta ihan ok. Eiköhän tämä nyt ollut taas hetkeen viimenen tempaus..... mutta ei taatusti ihan viimeisin mieheni tuntien.

Näin meillä. Luulen, että mies on aika nöyrää poikaa loppupäivän.

pUuh..

Hmm. Nyt on ollut mykkäkoulu eilisestä.. Minä en aio olla tällä kertaa se, joka tulee vastaan. Mieheni pitää oppia myös siihen etten minä aina ole se, joka "nostaa kissan pöydälle" ja aloittaa keskustelun. Jos tänään olisi ihan normaali päivä niin olisimme mahdollisesti tehneet tarjouksen yhdestä asunnosta.. mutta tänään ei todellakaan ole normaali päivä ja taidan kohta luovuttaa koko talohankkeen suhteen. Mies kiukuttelee, kuin pieni lapsi! Mulle riittää tuon 3-vuotiaan uhmakohtaukset!! Surullistahan tämä on, että kun pitäisi tehdä suuria päätöksiä niin toinen kiukustuu jostain aivan olemattomasta jutusta... Häviää illaksi johonkin ja nukkuu työvuoronsa ohitse! Huhhuh sanon minä! :(

Tänään rv 18!! Ihan kohta ollaan jo puolivälissä! Mitään kummempia oireiluja ei ole... Vähän liiankin normi olo! Oli tuossa muutama päivä ettei liikkeitä juurikaan tuntunut... Nyt on taas parina päivänä tuntunut ihanaa kutittelua ja hieman voimakkaampiakin hipaisuja... <3

torstai 1. maaliskuuta 2012

Arvonta!

thINgSPIRATIONs blogissa on arvonta ja aikas huikeat palkinnot!! :)

http://thingspirations.blogspot.com/2012/03/arvotaan.html

tiistai 28. helmikuuta 2012

Kotikuume!

Etsitään ihka ekaa omaa kotia. Vuokralla oltu tähän asti ja onhan tää aikamoista. Jokaisessa kohteessa on ollut jotain hyvää, mutta etsintä jatkukoon ja tällä viikolla on näyttöjä jokaiselle päivälle. Katsellaan rivareita ja omakotitaloja... Ihan kauheesti ei remppaa haluais joutua tekemään heti alkuunsa. On tämä kyllä jännää ja niin innoittavaa puuhaa! :) Taitaa mennä melko vauhdikkaasti tämä kevät.... Jospa kesäksi olisimme löytäneet oman unelmakodin! <3 :) Tai ainakin sellaisen missä olisi hyvä asua ja olla kahden pienen lapsosen kanssa.

Masussa tuntuu ihania hipsutteluja aina välillä! Maanantaina oli neuvola ja kaikki oli hyvin. Syke oli 145, joten sen perusteella ei enää osaa ennustaa kumpiko siellä köllöttelee ja äitiä kutittelee.. :) Olo on energinen ja hyvin normaali eli siis elellään keskiraskauden hyvää aikaa ilman sen kummempia oireiluja! Nyt on 16+5.... Ihan kohta ollaankin jo puolessavälissä! <3

perjantai 17. helmikuuta 2012

Sä oot toisesta maailmasta....

Sairastelen yksin kotona... Lämpöä ja poskiontelotulehdus.. Poskia ja päätä vihloo inhottavasti ja räkää riittää!!  Lapsonen lähti piiiiitkästä aikaa mummolaan yökylään ja ihan hyvä niin... On siellä ainakin huomattavasti enemmän puuhaa, kun nyt täällä kotona, kun en jaksa, kuin maata ja istua vuorotellen.  Jouduin hakemaan antibiottikuurin, kun on tämä tauti oireillut jo melkein kolme viikkoa! :( Jo toinen antibiottikuuri tämän raskauden aikana ja jopa kolmas viimeisen 6kk aikana!! Noita kuureja ennen menikin reilu 10 vuotta edellisiin... Ihanat lapsentaudit lapsosen kerhoilun myötä... mutta ei auta ei, kun saada ittensä pikaisesti kuntoon! Ärsyttää niin kovin tämä puolikuntoisuus!

Massussa pieniä kutitteluja... Taisi pikkuinen heräillä parin keksin ja teen voimin.... <3
Tässä aivan ihastuttava biisi.... ihan koukuttava! :)

maanantai 13. helmikuuta 2012

Oikein mukavan lämpöistä Ystävänpäivää..!

..kaikille jotka tänne sivuilleni eksyvät... <3 :) ...Olkaa kilttejä toisillenne ja muistakaa halata ystävää myös vuoden muina päivinä..!

Pieniä kutitteluja...

Nyt on parina päivänä kutittanut mahaa sisältäpäin!<3 Pienenpieniä kutitteluja... Pikkuinen se siellä taitaa kutitella... Esikoisesta alkoi hipaisuja tuntumaan rv 16 ... Nyt on vasta rv 14+3 ja tosiaan tuntemukset ovat hyvin hyvin pieniä... Toivottavasti pian voimistuvat hipaisuiksi! :) <3

perjantai 10. helmikuuta 2012

Voihan UHMA!

Huh. Meillä on ollut lapsosen kanssa melkoinen taistelujen viikko, kun ei ole suostunut nukkumaan päikkäreitä. Ikää on 3- vuotta ja selkeästi hän tarvisi päikkärit ainakin kerhoaamuina ja muutenkin silloin, kun yöunet jäävät alle 12h. Lapsi alkaa hieroa silmiään ja olla levoton puolenpäivän maissa, jolloin on tottunut aina unille menemään. Noh tällä viikolla siitä ei ole tullut yhtään mitään ja hermoja on todella koeteltu! Kun lapsen saa sänkyyn aloittaa hän sieltä hyppäämisen naurun kera pois. Itse istun samassa huoneessa nojatuolissa. Aina, kun nousen tuolista niin hän ryntää peiton alle ja pitää tätä siis jonkinnäköisenä leikkinä ja kokeilee minun rajojani äärimmilleen asti. Jäähynurkka ei ole ollut pitkään aikaan käytössä, kun pahimmat uhmakohtaukset ovat olleet jo useita viikkoja poissa. Nyt nurkka otettiin uudestaan käyttöön. Noh eihän lapsi meinaa pysyä siinä nurkassa vaikka kuinka päättäväisesti yritän hänet siihen laittaa aina uudelleen ja uudelleen ja uuudelleen ja UUDELLEEN!!

Noh äsken oli sitten semmoinen pieni 1,5h vääntö ja tahtojentaisto. Tänään on herätty aikaisin kerhoon ja kerhotäti kertoi lapsosen olleen tänään hieman normaalia vaisumpi. Kotia päästyämme ja lounaan syötyämme lapsi hieroi jo kovasti silmiään ja oli ihan nuutuneen ja väsyneen oloinen. No, kun sain hänet sänkyyn alkoi 5 min päästä tämä ihana show mitä tälläviikolla olen joka päivä saanut kestää...(paitsi eilen kun en edes yrittänyt viedä häntä unille ja ilta olikin sitten melkoisen levotonta, kun toinen sinnitteli hereillä väkisin klo 20.00 asti). Joutuu oikeasti puremaan hammasta tuossa tilanteessa. Lähinnä siksi, kun tuntuu ettei tiedä miten pitäisi toimia. Yritän olla rauhallinen, mutta puheääni on voimakas ja napakka. Laitan lapsen aina uusiksi nurkkaan, kun hän lähtee siitä pois ja kun vihdoinkin suostui siinä olemaan muutaman minuutin lähtemättä niin halauksen jälkeen pääsi pois ja nyt leikkii sitten tuossa ihan silmät ristissä. Tästä päivästä ei taida taaskaan tulla mitään, kun toinen on niin väsynyt ja levoton. Tavarat lentelee, eikä mihinkään jakseta keskittyä. :( ...ja tokikin uni olisi maistunut minullekin.

Oisko jollain viisaammalla jotain vinkkiä näihin hermojaraastaviin tilanteisiin? Olisin todella kiitollinen jos joku voisi hieman jakaa tuntojaan.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Energiaa...!

Hihhei! Ensin oli lapsonen sairaana... sitten minä ja nyt mies. Pari viikkoa sairasteltu. Eilen iski ihme energianpuuska ja pesin saunan+kylppärin. Sauna on ollut oikeastaan vain miehen käytössä, enkä ole jaksanut välittää sen siisteydestä. Lapsi on pariin kertaan maininnut haluavansa mennä saunaan ja eilen sitten tein tuon urakan ja KOLME tuntiahan siinä vierähti!! Olipas ihan mahtavaa aloittaa tänään viikko menemällä lapsen kanssa puhtaaseen ja hyvän tuoksuiseen saunaan! :) Nyt tästä otetaan ihan uusi perinne ja sauna lämpenee myös meille. Itse olen aina ollut huono saunoja ja pääasiassa tehnyt sitä vain maalla ollessa ja varsinkin kesällä on ihanaa päästä ulos vilvoittelemaan. Tänään herättiin aika aikaisin aamuun ja olen touhunnut koko päivän. Kävimme myös pulkkamäessa hieman kauempana ja nytkin on olo, että mitäs sitä vielä tekiskään tänään!! Ihan huippua, että väsymys on vihdoin poissa ja enegiaa alkaa olla ihan mukavissa määrin! :) Myöskin pahoinvointi on helpottanut, eikä koko ajan tarvitse olla mutustamassa jotain leivänpalasta... :D

Kovasti tekisi mieli alkaa tekemään pieniä hankintoja vauvaa varten, mutta yritän hillitä itseni rakenneultraan asti, kunnes mahdollisesti saamme tietää sukupuolen... Sitä pitää odottaa vielä maaliskuun loppuun asti. Vaatetta ja tavaraa on kaapit pullollaan, mutta jos sattuu, että tulokas on eri sukupuolta, kuin esikoinen niin pakkohan sitä sitten jotain pientä kivaa on hankkia! ;) Löysin netistä aivan ihanan sitterin ja semmoinen varmaan on ihan järkevää hankkia vauvelille sillä kaksi kissaamme ja esikoinen ei välttämättä osaa ainakaan alkuunsa varoa lattialla makoilevaa pikkuista niin olisi sitten hieman suojassa siinä sitterissä ainakin alkuunsa.

Tässäpä löytämäni ihanuus! :)

tiistai 31. tammikuuta 2012

Sain tämmöisen haasteen... :)

Life is erratic- blogin Lilla haastoi minut...
"Kerro (ilman materiasyyllisyyttä), mitkä viisi tavaraa ostaisit jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa.“

1. Omakotitalo, jostain ihanalta paikalta isolla pihalla, omenapuilla ja viinimarjapensailla! <3

2. Lämmitetty piharakennus täynnä kaikkea mistä askartelija voi vain haaveilla, sekä tilat joillekin otuksille (kanoille, vuohille tms.)!

3. Vanhan ajan karuselli isoine hevosineen ja ihanine valoineen!

4. Säästöpossu, jossa olisi muutama kymppitonni perheen matkustelua varten!

5. Lapsosille jokin superhieno liukumäkikiipeilyhärdelli omalle pihalle! :)

Tämmöiset olivat minun haaveeni.... Entäpä sinun?
Haastan http://meille-vauva.blogspot.com/ Toiveikkaan,
http://vauvavajausta.blogspot.com/ Hempan,
http://varjoistavaloihin.blogspot.com/ Helinän,
http://pikkupallero.blogspot.com/ Angel86 ja
http://vauvvaprojekti.blogspot.com/ Annican :)

perjantai 27. tammikuuta 2012

Np-ultra kuulumisia... :)

Siellä se pieni ihmisenalku heilutteli käsiä ja jalkojaan! <3 Hypähteli myös hassusti ultraajan tökkiessä mahaa, että saisi tyypin hieman kääntymään... :D Mielestäni kuva oli paljon tarkempaa, kuin muutama vuosi sitten esikoista ultratessa. Aivot näkyivät, silmäkuopat, selkäranka, sydän... :) Niskaturvotus oli hyvin pientä ja verikokeisiin verratessa riski Downiin hyvin pieni. Kaikki oli muutenkin, niinkuin olla pitääkin. :) Mittaa pikkuisella oli 6,5cm ja rv tasan 12. Lasketuksi ajaksi varmistui 10.8 ja nyt taas hieman helpottuneimmin mielin mennään eteenpäin. Kuulemma toisesta liikkeet voivat tuntua aiemmin.. Kerroin tunteneeni esikoisesta liikettä noin rv 16 niin eipä paljoa ennen sitä mitään taida tuntua.. Pientä hipsuttelua odotellessa! <3

Rakenneultra on maaliskuun lopussa...

Väsymys on hieman hellittänyt otettaan ja olen jaksanut välillä hyvien yöunien jälkeen päiviä ilman päikkäreitä. Mitään mielihaluja ei vielä ole tullut. Mehu ja leipä maistuu edelleen ja lämmin ruokakin jo hieman paremmin. Colahimo on hellittänyt!! Jee! :D Aloitin lääkärin määräyksestä Raskaus&imetys Multivitat vaikka hb olikin hyvä.



tiistai 24. tammikuuta 2012

Eka lääkärineuvola..

..Oli siis tänään ja jännitti jotenkin neuvolaan meno ihan hirvittävästi! Lähinnä jännitti ajatus siitä, että onko masussa ketään. Nyt on rv 11+2. Verenpaine oli ok.. Paino ei ollut noussut, kuin 500g ja itse kuvittelin sen nousseen ainakin pari kiloa! Hb oli noussut vaikka ajattelin sen varmasti laskeneen! Ihmeellinen tuo ihmiskeho! :D Pissa oli ok ja viime viikolla otetut verikokeet olivat ok.

Lääkäri oli osaavan oloinen (kerrankin!) :) Syke kuului ja sikiö liikkui... Syke oli 164 ja lääkäri tokaisi, että taitaa olla tyttö tulossa... sitten köhähti, että niin kumpikos sinulla jo on ja sen jälkeen mutisi vain jotain terveestä lapsesta.. :D Saapa nähä kumpikos sieltä tulee! Hieman olivat limakalvot punoittavat ja herkänoloiset... niin olen kyllä tuntenutkin.., mutta muuten kaikki ok. :)

Ensi perjantaina np-ultra... Sitä todellakin odotellessa hieman helpottuneimmin mielin sykkeiden ansiosta! :) <3

maanantai 16. tammikuuta 2012

Raskausviikko 11.

Tämä teksti on lainattu Vau.fi sivuilta: 
 
"Tämän viikon alussa alkio on kahdeksan viikon ikäinen, ja koska kaikki rakenteet ovat nyt muodostuneet, alkiovaihe päättyy. Alkiosta on kasvanut sikiö. Latinaksi sikiö, foetus, tarkoittaa pientä ja nuorta. Tämän pikkuisen ensisijainen tehtävä onkin nyt kasvaa ja kypsyä syntymään saakka. Sormet ja varpaat näkyvät nyt selkeästi ja käsivarret ja jalat ovat lähestulkoon oikeilla paikoillaan. Käsivarret ovat taipuneina kyynärpäistä ja ranteista ja ne ovat jo sen verran pitkät, että kädet yltävät koskettamaan toisiaan rinnan yli. Tästä eteenpäin kädet ja jalat kehittyvät hieman aikaisempaa hitaammin. Aivot, jotka muodostuvat nyt kahdesta suuresta puolikkaasta, alkavat hieman saadan sikiön liikkeitä hallintaansa. Sikiöllä on nännit ja pian se osaa pissata, kun munuaiset alkavat tuottaa virtsaa. Silmäluomet peittävät silmät lähes kokonaan ja nenänpää tulee näkyviin tällä viikolla. Kitalaki muodostuu ja ylähuulen kehitys päättyy. Ensimmäinen kunnollinen ihokerros peittää sikiön ja sen luinen ranka, alkaen ylävartalosta, muuttuu vähitellen rustosta luuksi."

Välillä mielen valtaa inhottava epätieto siitä, että onko masussa ketään.. Mutta luulenpa, että on.. Mielialat ovat viimeaikoina hyppineet ylös ja alas... Välillä on hieman tasaisempia päiviä ja välillä sitten ei yhtään niin tasaisia! Mieli pahoittuu helposti... Liikuttuu normaalia helpommin ja myös räjähtelee. Rinnat ovat arat... mahaa turvottaa varsinkin iltaisin ja hedelmät&vihannekset ei maistu vieläkään, kuin mehun muodossa. Ensi viikolla on ensimmäinen lääkärineuvola, sekä ensi viikon perjantaina vihdoinkin np-ultra! Sinne meno jännittää ihan hirveästi!! ...mutta toivottavasti saamme vain hyviä uutisia. Huomenna pitänee käydä verikokeissa.. saas nähä, kuinka monta putkiloa ottavat, kun katsovat niin montaa eri asiaa siitä.

Olo on suurimman osan ajasta ihan ok, kunhan vain muistaa syödä tiuhaan! Pari tuntia on aikalailla maksimi mitä voi olla syömättä ettei huono olo iske. Väsymys on hieman hellittänyt otettaan, mutta iskee välillä silti voimakkaasti. Kunto tuntuu huonolta ja hengästyn jotenkin normaalia helpommin.. Pitänee alkaa siis liikkumaan taas enemmän! Ensi viikolla pitänee ottaa myös hb kaikenvaralta, kun ei ole kauhean hyvä yhdistelmä tuo vihannesten ja hedelmien välttely kasvissyöjänä... :D Ruisleipää ja mehua meneekin sitten _runsaasti_! :)

torstai 5. tammikuuta 2012

Onko siellä ketään..?

Joulun jälkeen on tullut useamman kerran olotila, että onkohan masussa kaikki ok... Olo on välillä niin oireeton väsymystä lukuunottamatta. Entä jos np-ultrassa näkyykin liian pieni asukki, jonka sydän ei lyö... Mukavaa arvuutella asiaa vielä 3 viikkoa. Ehkä eniten epäilyä tuo se, että mahassa ei ole ollut juurikaan mitään nipistelyjä tms.. Pelkoa kasvattaa myös se, että kovin monella on mennyt raskaus kesken viimeisen parin viikon aikana... Ihmisillä joilla laskettuaika olisi ollut myös elokuussa... Se on todella surullista.. :(

...ja minä jatkan tätä inhottavaa pähkäilyä... :(

maanantai 2. tammikuuta 2012

Vuosi 2011...ja uuden vuoden mietteitä.

Vuosi 2011 oli henkisesti todella rankka ja lapsettomuuden varjostama. Joka kuukausi menkat saivat aikaan itkukohtauksen, pettymyksen ja turhaantumisen. Oli paljon kysymyksiä, joihin ei ollut vastauksia. Tuntui niin kohtuuttomalta joutua yrittämään lasta niin kauan... vaikka nyt puolitoistavuotta ei tunnu enään niin pahalta. Jotkut, kun yrittävät edelleen useiden vuosien jälkeen... :( Paljon toivon heille voimia ja jaksamista asian kanssa! Voimia siinä todella tarvitaan ja toivoa..! <3

Vihdoinkin masussa kasvaa pieni ihmisenalku! Toivottavasti hän pysyykin matkassa! Paljon on tullut pelkotiloja... mietityttänyt hetkellinen oireettomuus ja kovin ailahteleva olotila. Tänään on oireiluja ollut taas enemmän... Etonut melkein koko päivän, vaikka olen syönytkin tosi hyvin ja tiheästi. Tuntuu silti ettei kunnolla uskalla olla rennoin mielin ennen np-ultraa, joka on tammikuun viimeisellä viikolla. Ennen sitä pitää käydä verikokeissa. Entä jos masukilla ei olekaan kaikki hyvin..? Mitä sitten tehdään...

Kaikesta huolimatta olen uskaltanut miettiä jo nimivaihtoehtojakin. Esikoisen nimi raapustettiin ja keksittiin ristiäisiä edeltävänä iltana... Hieman meni tiukille! :D Tämän toukkasen kanssa tulee varmaan olemaan toisinpäin, eli vaihtoehtoja ja nimiyhdistelmiä liikaa... :)

Nyt ollaan 9 viikolla menossa... <3